Käytämme "evästeitä"
Hyväksyä
Lisää


Dansk kalender for 2016 Kalender för år 2016 Norsk kalender for år 2016 Kalender für das Jahr 2016 Календарь для 2016 года Calendar for year 2016


Suomalaisen kalenterin historiaa

Suomen kirkossa oli alun perin käytössä juliaaninen kalenteri, joka syntyi Julius Ceasarin toimeksiannosta noin vuonna 46 eaa. Sen ajanlaskun mukaan vuodessa on 365 päivää ja joka neljäntenä vuotena on karkauspäivä. Juliaaninen kalenteri jää tämän vuoksi aina hieman jälkeen ”todellisesta” ajasta ja vuonna 1582 otettiinkin käyttöön gregoriaaninen kalenteri. Se on saanut nimensä Paavi Gregoriuksesta, joka teki korjauksen kalenterin laskutapaan.

Vaikka kyseinen kalenteri otettiin monissa eurooppalaisissa maissa käyttöön lähes heti sen kehittämisen jälkeen, protestanttiset ja ortodoksiset maat seurasivat vasta paljon myöhemmin. Esimerkiksi Suomessa gregoriaaninen ajanlasku otettiin käyttöön vasta vuonna 1753, jättämällä kalenterista pois 11 päivää.

Meille jokaiselle tuttu suomalainen almanakkakalenteri on peräisin 1400-luvulta, Turun hiippakunnan pyhimyskalenterista. Ensimmäinen painettu kalenteri on peräisin vuodelta 1488. Siitä löytyy pyhimysten nimiä, kuten Benedictus, Agnes ja Cecilia. 1600-luvulla kalenteriin otettiin mukaan myös vanhan testamentin nimiä, kuten Adam, Benjamin ja Ester. 1700-luvulla almanakkaan lisättiin myös hallitsijaperheiden nimiä, sekä kansainvälisiä muotinimiä. Ensimmäinen suomalainen nimi, Aino, lisättiin almanakkaan vasta 1800-luvun lopulla. Siitä lähtien nimien listaa on edelleen laajennettu.

 

 

Kalenteri 2016


Tammikuu 2016
Vk. Ma Ti Ke To Pe La Su
53         1 2 3
1 4 5 6 7 8 9 10
2 11 12 13 14 15 16 17
3 18 19 20 21 22 23 24
4 25 26 27 28 29 30 31

Helmikuu 2016
Vk. Ma Ti Ke To Pe La Su
5 1 2 3 4 5 6 7
6 8 9 10 11 12 13 14
7 15 16 17 18 19 20 21
8 22 23 24 25 26 27 28
9 29        

Maaliskuu 2016
Vk. Ma Ti Ke To Pe La Su
9   1 2 3 4 5 6
10 7 8 9 10 11 12 13
11 14 15 16 17 18 19 20
12 21 22 23 24 25 26 27
13 28 29 30 31     

Huhtikuu 2016
Vk. Ma Ti Ke To Pe La Su
13         1 2 3
14 4 5 6 7 8 9 10
15 11 12 13 14 15 16 17
16 18 19 20 21 22 23 24
17 25 26 27 28 29 30  

Toukokuu 2016
Vk. Ma Ti Ke To Pe La Su
17             1
18 2 3 4 5 6 7 8
19 9 10 11 12 13 14 15
20 16 17 18 19 20 21 22
21 23 24 25 26 27 28 29
22 30 31          

Kesäkuu 2016
Vk. Ma Ti Ke To Pe La Su
22     1 2 3 4 5
23 6 7 8 9 10 11 12
24 13 14 15 16 17 18 19
25 20 21 22 23 24 25 26
26 27 28 29 30      

Heinäkuu 2016
Vk. Ma Ti Ke To Pe La Su
26         1 2 3
27 4 5 6 7 8 9 10
28 11 12 13 14 15 16 17
29 18 19 20 21 22 23 24
30 25 26 27 28 29 30 31

Elokuu 2016
Vk. Ma Ti Ke To Pe La Su
31 1 2 3 4 5 6 7
32 8 9 10 11 12 13 14
33 15 16 17 18 19 20 21
34 22 23 24 25 26 27 28
35 29 30 31        

Syyskuu 2016
Vk. Ma Ti Ke To Pe La Su
35       1 2 3 4
36 5 6 7 8 9 10 11
37 12 13 14 15 16 17 18
38 19 20 21 22 23 24 25
39 26 27 28 29 30  

Lokakuu 2016
Vk. Ma Ti Ke To Pe La Su
39           1 2
40 3 4 5 6 7 8 9
41 10 11 12 13 14 15 16
42 17 18 19 20 21 22 23
43 24 25 26 27 28 29 30
44 31            

Marraskuu 2016
Vk. Ma Ti Ke To Pe La Su
44   1 2 3 4 5 6
45 7 8 9 10 11 12 13
46 14 15 16 17 18 19 20
47 21 22 23 24 25 26 27
48 28 29 30        

Joulukuu 2016
Vk. Ma Ti Ke To Pe La Su
48       1 2 3 4
49 5 6 7 8 9 10 11
50 12 13 14 15 16 17 18
51 19 20 21 22 23 24 25
52 26 27 28 29 30 31  

Lataa kalenteri

Kuinka kalenteria käytetään

Kuten useimmissa muissa Euroopan maissa, Suomessakin viikko alkaa maanantaista ja päättyy sunnuntaihin. Näin on ollut jo vuodesta 1973 lähtien. Suomalaisessa kalenterissa on käytössä viikkonumerointi 1-52. Vuosina, jolloin ensimmäinen päivä on torstai tai karkausvuosina, jotka alkavat keskiviikkona tai torstaina, viikkoja on 53. Viikkonumeroiden laskeminen aloitetaan vuoden alusta niin, että vuoden ensimmäinen viikko sisältää alkavan vuoden ensimmäisen torstain. Vaikka viikkonumerointi perustuu kansainvälisiin standardeihin, on se käytännössä harvinainen esimerkiksi Yhdysvalloissa.

Juhlapäivät ja erityisp

Vuonna 2016 virallisia liputuspäiviä ovat seuraavat:
  • 28.2. Kalevalan päivä, suomalaisen kulttuurin päivä Suomen kansalliseepoksen Kalevalan esipuhe päivättiin 28. helmikuuta. Kalevala perustuu Elias Lönnrotin 1800-luvulla kokoamiin kansanrunoihin. Runojen ominaispiirre on niiden kalevalainen runomitta eli nelipolvinen trokee ja yhdessä säkeessä on kahdeksan tavua. Kalevalan päivänä kouluissa luetaan Kalevalaa ja eri kulttuurin alat käsittelevät sitä esim. järjestämällä näytelmäesityksiä.
     
  • 1.5. Vappu, suomalaisen työn päivä Alun perin vappua vietettiin englantilaisen pyhimys Walborgin muistoksi. Vappu on nykyisin työväen ja ylioppilaiden juhla. Se on monen mielestä myös päivä, jolloin juhlistetaan kevättä. Vappuaattona kaupat menevät yleensä kiinni jo kuudelta ja vappupäivänä ne ovat kiinni. Vapun perinteisiin kuuluvat ilmapallot, vappusima ja -munkit sekä brunssi vapunaattona. Ylioppilaat ja opiskelijat juhlistavat päivää Helsingissä Mantan lakitusta seuraamalla, jolloin kaikki painavat valkolakit päähänsä kello 18.00. Vappuna voi osallistua myös poliittisille marsseille tai mennä kuuntelemaan puolueiden vappupuheita.
     
  • 8.5. Äitienpäivä (toukokuun toinen sunnuntai) Äitienpäivänä muistetaan tietenkin kaikkia äitejä. Perheissä vietetään sitä eri tavoin, esimerkiksi tuomalla äidille aamiainen vuoteeseen, viemällä hänet lounaalle tai ostamalla hänelle lahjoja tai kukkia. Lapset askartelevat yleensä kouluissa ja päiväkodeissa äitienpäiväkortteja. Myös valkovuokot puhkeavat kukkaan äitienpäivän tienoilla, joten valkovuokkokimput ovat myös perinteisesti kuuluneet äitienpäivään.
     
  • 4.6. Puolustusvoimain lippujuhlan päivä Puolustusvoimain lippujuhlan päivänä jaetaan kunniamerkkejä ja ansioituneet sotilaat ja reserviläiset saavat ylennyksiä. Lippujuhlapäivänä järjestetään yleensä myös sotilasparaati vaihtelevasti eri paikkakunnilla. Tilaisuuteen liittyvää marssia ja kalustonäyttelyä saapuu seuraamaan yleensä tuhansittain ihmisiä.
     
  • 25.6. Juhannus, Suomen lipun päivä (kesäkuun 20. ja 26. päivän välinen lauantai) Juhannusta vietetään kesäpäivänseisauksen aikoihin, jolloin valoisaa aikaa on jopa 19 tuntia. Juhannus on kesän suurin juhla, jota vietetään usein maaseudulla, kesämökeillä tai festareilla. Suuret kaupungit hiljenevät, kun niiden asukkaat suuntaavat juhlan viettoon.
     
  • 6.12. Itsenäisyyspäivä Suomesta tuli itsenäinen valtio eduskunnan äänestyksen myötä 6.12.1917 ja samalla Suomi vapautui Venäjän vallan alta. Itsenäisyyspäivän perinteisiin kuuluu muun muassa Puolustusvoimain paraati ja ylioppilaiden soihtukulkueet yliopistokaupungeissa. Presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotto Presidentinlinnassa televisioidaan. Se on yksi suosituimpia TV-ohjelmia tunnettujen vieraiden ja näyttävien pukujen vuoksi. Monet sytyttävät ikkunalle kaksi sinivalkoista kynttilää. Virallisten liputuspäivien lisäksi merkittäviä juhlapäiviä Suomessa ovat myös jouluaatto 24.12., joulupäivä 25.12., uudenvuodenaatto 31.12. ja uudenvuodenpäivä 1.1.. Jouluaattona kaupat saavat olla auki vain neljä tuntia ja yleensä koko Suomi hiljentyy joulun viettoon. Joulupäivä on pyhäpäivä, jota vietetään yleensä perheen kesken jouluruokia syöden. Uutta vuotta juhlistetaan raketein. Uudenvuodenpäivä on pyhäpäivä, jolloin kaupat ja työpaikat ovat kiinni.